tiistai 24. heinäkuuta 2012

Kosinta



 Tämän vuoden syntymäpäiväni olivat ensimmäiset laatuaan, kun minulta puuttui se ihana synttärifiilis, jonka vallassa yleensä aina olen 3.7. Aloin miettiä olenko tulossa niin vanhaksi etteivät syntymäpäivät enää vain tunnu missään vai mistä kiikastaa. 
 Menimme avopuolisoni kanssa puistoon piknikille. Haimme subista ruokaa ja nautimme toistemme seurasta. :) Hivuttauduin lämmittelemään mieheni syliin, ja puhuimme sweet talkkia meistä. Silloin mieheni pyysi minua sulkemaan silmäni ja kaivoi esiin sormuksen. <3<3<3
 Kosinnan jälkeen korkkasimme pienen kuoharipullon ja söimme mansikoita (ihana puolisoni oli valmistellut kaiken).
 Kosinta oli niin täydellinen etten ole sellaisesta ikinä osannut haaveilla. Ensinnäkin täytenä ihanana yllätyksenä! Hetki oli juuri täydellisen sopivan romanttinen olematta yhtän kliseinen.
  Enää ei ole minulla huolta, että en 3.7 pääsisi juhlatuulelle. Kun päivämäärällä on tuplamerkitys.




 Sormus oli, yllätys, yllätys, minun minisormeeni aivan liian suuri joten pienennettäväksi se oli vietävä. Mittasin kookseni 14,5. Kaikki sepät olivat kuitenkin lomilla, joten jouduin odottamaan sormustani yli 2 vikkoa! Jostain idioottimaisesta epävarmuudesta kävin odotellessa muuttamassa tilauksen kokoon 15. Ja kun nyt vihdoin sain sormuksen takaisin kultasepältä, on se sen puoli kokoa liian suuri. Tässä pitäisi joku päivä viedä sormus takaisin pienennykseen. Mutta vielä en raaski kun saan vihdoinkin pitää sormusta sormessani.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti